Chang Tower, 15. krs, Chatuchak, Bangkok
Ensimmäisestä blogista on vierähtänyt jo päiväkausia, mutta nyt on aika raapustaa paperille ensimmäisen viikon tunnelmia ja kokemuksia.
Saavuimme kaupunkiin siis paikallista aikaa varhain maanantaiaamuna. Lentokentältä matkaa keskustaan oli taksin kyydillä noin 30 kilometriä, ja matka sujui sujuvasti. Taksissa istuessamme kuljettajamme kyseli mistä päin olemme kotoisin, ja vastauksen saatuaan kuski repesi hersyvään nauruun ja alkoi hokea "Yes Finland! Pattaya! Ladies, yes!" Yritimme parhaamme mukaan kumota taksikuskin näkemystä, mutta turhaan. Hänen mielestään suomalaiset menevät siis lähinnä Pattayalle, ja tämän mielikuvan mielekkyydestä voi toki olla montaa mieltä.
Saapuessamme Bangkokiin, ei meillä ollut tietoa mahdollisesta majapaikasta, joten ensimmäisenä lähdimme metsästämään sopivaa ja edullista asumusta, ennen kuin löydämme pysyvämmän kortteerin. Tarkoituksena oli tarkastella Sukhumvitin seutua, mutta erehdyksen kautta päädyimme väärään Skytrainiin (katujen yllä kulkeva metron kaltainen liikkumisväline), ja sitä kautta etelämmäs Silomin kaupunginosaan. Tämä osoittautui onnenpotkuksi, sillä tiedusteltuamme halpaa hotellia metron vartijalta, oli hänella vastaus jo valmiina. Lähistöltä löytyi Sathornn Inn, pienehkö hotelli, josta löytyi kaikki perusmukavuudet huokeaan hintaan. Helpotuksen tunne otti vallan, ja kaupunkiin asettuminen alkoi. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme lähinnä Silomin alueeseen, joka oli näkemisen arvoinen itsessään. Pitkä Thanon Silom oli hyvinkin vilkas paikalliselämän keskus, jolta löytyi niin pikkukauppoja, kauppakeskusta ja kaupungin katukuvaan olennaisesti kuuluvia katukeittiöitä. Kävelimme myös pahamaineisen Patpongin läpi, joka on nykyisellään lähinnä irvokas karikatyyri itsestään. Kävimme myös Lumpinin puistossa. Aikamme Silomilla vaellettuamme alkoi myös kuumuus, nestehukka ja jet lag ottaa vallan, joten palasimme hotellille.
Toisena päivänä lähdimme Silomilta Skytrainilla - joka osoittautui loistavaksi kulkupeliksi - keskustaan Siam Squarelle, jossa sijaitsee kaupungin tunnettu Mahboonkrong (MBK) - ostoskeskus, josta löytyy mielivaltainen tavaramäärä seitsemässä kerroksessa. Keskuksessa on lisäksi ravintoloita, kahviloita, ja suuri elokuvateatteri-ja viihdekerros. Vietimme täällä melko paljon aikaa. Keskuksen ulkopuolella sattui päivän merkillisin tapahtuma. Täysin ilman varoitusta, viereisen metron portaita rymisi alas KÄDETÖN taskuvaras ja hänen perässään ilmeisesti ryöstön kohteeksi joutunut poloinen. Läsähdettyään siis päälleen katuun, kädetön mies nousi häkellyttävän nopeasti ylös ja lähti ravaamaan karkuun. Vartijoiden armeija oli miehelle kuitenkin liikaa, ja mies saatiin kiinni. Vartijat eivät tienneet miestä pitää kiinni joten päätyivät pitämään kurkusta. Ryöstön uhri oli tuohtunut, ja tilanne hoitui siten, että uhri läpsi miestä poskille ja löi vyölaukulla. Ilmeisesti tilanne oli tällä hoidettu.
MBK:ssa kävimme myös syömässä paikallisen MK-ketjun ravintolassa. Täällä tapahtui seuraava häkellyttävä tilanne. Kesken ruokailun alkoi kaiuttimista pauhata hilpeä Thai.-musiikki ilman ennakkovaroitusta, ja henkilökunta alkoi konemaisesti suorittaa jonkinlaista tanssikoreografiaa. Musiikin loputtua, työntekijät palasivat arkisiin toimiinsa. Siamilla pyörimisen jälkeen osa seurueesta palasivat hotellille, mutta päätimme vielä käydä tarkastamassa Sukhumvitia, joka on monien hotellien ja yöelämän keskuskatu. Sukhumvitilla länsimaalaisten osuus oli selkeästi suurempi kuin muualla missä olimme käyneet. Valtaosa turistien kansoittamista hotelleista sijaitsee tällä alueella. Kadulla on runsaasti räätäleitä, katumyyjiä myymässä luontaistuotteita kuten Viagraa ja Valiumia. Sukhumvitin elmämä keskittyy suuresti sen Soihin eli sivukatuihin. Eksyttyämme kartalta, huomisimme joutuneeksi sinne, minne kukaan täysjärkinen ei tahdo - Soi Cowboylle, Bangkokin go-go kadulle ja prostituution keskukseen. Päästäksemme Sukhumvitille takaisin oli kuljettava läpi. Katu oli neonvaloissa loistava epileptikon painajainen, jonka kansoittu prostituoidut, länsimaalaiset seksituristit ja erilaiset hihastarepijät. Takaisin Sukhumvitille päästyämme kiertelimme vielä hetken muuta, ns. normaalimpaa aluetta, ennen kuin otimme Skytrainin hotellille.
End of Part 1.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti